Oikeustiede 

Oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon voi suorittaa sekä Helsingin, Lapin että Turun Yliopistossa. Lisäksi Vaasassa voi suorittaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opintoja oikeusnotaarin tutkintoon asti.

Oikeusnotaarin tutkinto on sekä itsenäinen tutkinto että oikeustieteen maisteriksi tähtäävien välitutkinto. Oikeustieteen maisterin tutkinto on oikeudellinen yleistutkinto, joka soveltuu monipuolisuutensa ja laajuutensa vuoksi moniin erilaisiin oikeuslaitoksen, hallinnon ja elinkeinoelämän tehtäviin. Oikeustieteen maisterin tutkinto on myös pätevyysvaatimuksena moniin oikeushallinnollisiin ja eräisiin hallinnon alan virkoihin.

Helsingin Yliopisto:

Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto koostuu aloitusopinnoista, kieliopinnoista, pakollisista ja täydentävistä aineopinnoista ja syventävistä opinnoista.  

Aloitusopinnoissa opiskelija saa yliopisto-opiskelua ja sen käytäntöjä koskevaa tietoa sekä perehtyy yleisiin, yhteiskuntatieteisiin ja oikeustieteeseen sekä oikeusjärjestykseen liittyviin aihepiireihin. Opinnot luovat pohjan aineopinnoille ja ne on tarkoitus suorittaa lähinnä ensimmäisen lukukauden aikana.

Aineopinnoissa opiskelijalle tulee perusteellisempi kokonaisnäkemys oikeusjärjestyksen sisällöstä, kehityksestä sekä sen yhteiskunnallisiin tehtävistä ja vaikutuksista. Opinnot perustuvat pääosin lainsäädännön, oppikirjojen ja muun kirjallisuuden omatoimiseen opiskeluun, jota tukevat luennot, harjoitukset ja seminaarit. Aineopinnoissa kaikki opiskelijat suorittavat täydentäviä opintoja lukuunottamatta samat opinnot. Pakolliset aineopinnot koostuvat 19 opintojaksosta: velvoiteoikeus, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, maa-, vesi- ja ympäristöoikeus, eurooppaoikeus, oikeusteoria, oikeushistoria, oikeustaloustiede, kirjanpito, oikeussosiologia, kansainvälinen yksityisoikeus , rikosoikeus, prosessioikeus, valtiosääntöoikeus, kansainvälinen oikeus, hallinto-oikeus ja finanssioikeus. Täydentävät opinnot opiskelija voi valita pääosin itse. Näitä voivat olla esimerkiksi opinnot tiedekunnan oppiaineissa, kieliopinnot sekä opinnot yliopiston toisissa tiedekunnissa tai toisissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa.

Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittyy oman valintansa mukaan johonkin aineopinnoissa opiskeltuun oikeudenalaan. Koska jokaisesta oikeudenalasta ei tarjota joka vuosi syventäviä opintoja, kannattaa opiskelijan harkita useampia suuntautumisvaihtoehtoja, jotta opinnot eivät pitkittyisi. Syventävät opinnot koostuvat vuoden pituisesta projektista, jonka aikana opiskelija työskentelee seminaarissa ja suorittaa luennot, jotka liittyvät projektin aiheeseen tai tukevat sitä sekä projektiin kuuluvan kuulustelun. Projektissa opiskelija saa tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen liittyvää opetusta sekä kirjoittaa harjoitusaineet ja tutkielman.

Kieliopinnot muodostuvat äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vähintään yhden vieraan kielen opinnoista.

Opiskelija voi liittää tutkintoonsa yhteensä työharjoittelun. Työharjoittelusta saatavat opinnot liitetään osaksi aineopintojen täydentäviä, vapaita opintoja. Työharjoittelu on mahdollista suorittaa joko harjoitteluna yliopiston tukemassa harjoittelujärjestelmässä, ohjattuna työskentelynä tiedekunnan hyväksymässä harjoittelupaikassa tai työskentelynä jossakin itse hankitussa työpaikassa.